Normaalia ikääntymistä vai alkavaa muistisairautta – koska aihetta huoleen?!

Muisti on tärkeä työvälineemme selviytyäksemme tavallisen arkielämän askareissa. Normaali ikääntyminen tuo tullessaan muutoksia myös muistiin ja asioiden mieleen palauttaminen muuttuu. Tämä on kuitenkin aivan normaalia. Muistin vuoksi kannattaa kuitenkin hakeutua muistitutkimukseen, jos:

•    Henkilö on itse huolestunut  tai hänen omaisensa ovat huolestuneet  lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky on säilynyt.
•    Muistihäiriö haittaa töitä ja arkiaskareita.
•    Sovitut tapaamiset unohtuvat.
•    Terveyspalvelujen käyttö on epätarkoituksenmukaista, hoito-ohjeiden noudattamisessa ilmenee vaikeuksia.
•    Sanat ovat kateissa tai henkilö käyttää epäasianmukaisia sanoja.
•    Päättely- ja ongelmanratkaisukyky ovat heikentyneet.
•    Käsitteellinen ajattelu on heikentynyt, esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitamisessa on vaikeuksia.
•    Esineitä katoaa ja joskus on vaikeata ymmärtää niiden käyttötapaa ja – tarkoitusta, käytön ohjeet vain unohtuvat.
•    Esiintyy mielialamuutoksia, ahdistuneisuutta ja apatiaa  yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa.
•    Persoonallisuus muuttuu, ilmenee sekavuutta, epäluuloisuutta tai pelokkuutta.
•    Huom! Muistioiretta voi edeltää tilanne, jossa aloitekyky on heikentynyt ja henkilö on vetäytynyt.

Mitä tarkoitetaan sanalla dementia?

Dementia on yleisesti käytetty käsite, joka liitetään poikkeuksetta muistiongelmiin. Dementia on kuitenkin paljon muutakin kuin muistamattomuutta. Se on kokonainen oireyhtymä, jonka aiheuttaa elimellinen, aivoja vaurioittava sairaus. Dementia ilmenee siis yksilöllisesti ja moni-ilmeisesti riippuen siitä, missä kohtaa aivoissa vaurioittava sairaus pääsee tekemään tuhojaan. 

Virallisissa määritteissä dementialla tarkoitetaan useiden henkisten ja älyllisten toimintojen heikentymistä. Keskeisenä oireena on muistihäiriö, mikä ilmenee uusien asioiden oppimisen vaikeutumisena ja vaikeutena palauttaa mieleen aiemmin opittua. Jotta dementiasta voidaan puhua, muistihäiriön lisäksi sairastavalla täytyy esiintyä ainakin yksi muista oireista. Näitä ovat:
- kielelliset häiriöt
- liikesarjojen suorittamisen vaikeus vaikka motoriikka kunnossa
-ongelmat hahmottamisessa ja toiminnan suunnittelussa.

Dementiaa aiheuttavat älyllisten toimintojen muutokset rajoittavat merkittävästi sosiaalista tai ammatillista toimintaa. Lisäksi dementoivan sairauden etenemiseen saattaa liittyä yksilöllisesti eriasteisia käytösoireita, kuten:
 - masentuneisuutta, aloitekyvyttömyyttä, levottomuutta ja aggressiivisuutta, muutoksia persoonallisuudessa, harhaisuutta, unihäiriöitä sekä muutoksia seksuaalisessa käyttäytymisessä.

Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila. Hoidettavissa oleva tila saattaa johtua esimerkiksi jostain yleissairaudesta, masennuksesta, lisämunuaisen toiminnan häiriöstä, maksan tai munuaisen vajaatoiminnasta tai vaikkapa vain B-12 vitamiinin liian vähäisestä saamisesta. Etenevää ja pysyvää dementiaa aiheuttavia tunnetuimpia sairauksia ovat Alzheimerin tauti, Vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale – dementia sekä Frontotemporaalinen dementia. Tällä hetkellä Suomessa dementiaa sairastavia on noin 120 000 henkilöä. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastaa 85 000 henkilöä, lievää dementiaa vähintään 35 000 henkilöä. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 henkilöä. 

Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti on yleisin, dementiaan johtava etenevä muistisairaus, joka aiheuttaa 65–75 prosenttia keskivaikeista ja vaikeista dementioista. Se on aivoja rappeuttava sairaus, joka etenee tyypillisin vaihein, hitaasti ja tasaisesti. Suurin riski sairastua Alzheimerin tautiin on korkea ikä. Suomalaisista 65 – 67-vuotiaista Alzheimerin tautia sairastaa kaksi prosenttia ja yli 85-vuotiaista jo 35 prosenttia. Alzheimerin taudin ensioireita ovat: 
                    •    Uuden asian oppimisen vaikeus ja tuoreen muistiaineksen korostunut 
                         unohtaminen 

Usein kuitenkin ensimmäisiä oireita on vaikea tunnistaa. Sairauden edetessä tyypillinen ominaispiirre on myös se, että sairastunut ei tunne sairastavansa sairautta. Hän voi selitellä muistiongelmiaan usein tilapäisiksi ja merkityksettömiksi. Läheisten saattaakin olla helpompaa huomata muutoksia sairastavan käyttäytymisessä, jotka vaikeuttavat arkitoimista selviytymistä. Tyypillisiä, muistihäiriötä seuraavia, yksilöllisesti vaihtelevia oireita ovat:
                    •    Toiminnan ohjauksen ongelmat
                    •    Kielellisen ilmaisun vaikeudet
                    •    Hahmottamisen häiriöt
                    •    Käytöshäiriöt

Uudella tietämyksellä sairaudesta ja uusilla lääkkeillä voidaan kuitenkin hidastaa oireiden etenemistä ja parantaa näin sekä potilaan että läheisen elämänlaatua.

Verisuoniperäinen muistisairaus (aik. Vaskulaarinen dementia)
Verisuoniperäinen muistisairairaudella tarkoitetaan aivoverenkiertohäiriöistä johtuvaa muistisairautta, joka on toiseksi yleisin keskivaikean ja vaikean dementian syy. Esiintyvyys lisääntyy iän myötä, mutta miehet sairastuvat vaskulaariseen dementiaan jonkin verran naisia useammin. Sairaus etenee yleensä portaittain, ja vointi voi vaihdella päivästä riippuen. Verenkiertoperäinen dementia voidaan jakaa useaan eri alatyyppiin ja oireet myös vaihtelevat vaurioiden sijainnin ja niiden syntymekanismin perusteella. Tavallisempia oireita ovat:
                    •    Toiminnan ohjaamisen häiriöt
                    •    Liikkeiden hitaus ja jähmeys
                    •    Tasapaino- sekä kävelyvaikeudet
                    •    Näkökentän puutoksia ja hahmottamisen ongelmia
                    •    Virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen
                    •    Muistihäiriöt

Muistin ongelmia tulee kaikille, mutta verisuoniperäisen muistisairauden toiminnan ohjaaminen on usein muistioiretta selvempi piirre.

Lewyn kappale – tauti
Lewyn kappale – tauti on kolmanneksi yleisin, mutta huomattavasti harvinaisempi kuin edellä mainitut dementoivat sairaudet. Tauti on saanut nimensä aivojen kuorikerroksen alueella havaittavien mikroskooppisten pienten muutosten mukaan. Lewyn kappale – tautu liittyy Alzheimerin taudin kaltaisia muutoksia aivoissa, mutta siihen liitetään lisäksi joitakin Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita. Oppimiskyky ja lähimuisti sen sijaan säilyvät paremmin kuin Alzheimerin tautia sairastavilla. Oireet vaihtelevat vireystilasta riippuen. Tavallisimpia havaittavia ilmenemismuotoja ovat:
                    •    Tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelut
                    •    Loogisen ajattelun ongelmat
                    •    Puheen tuottamisen vaikeudet
                    •    Näköharhat ja harhaluulot
                    •    Lihasten jäykkyys ja hitaus
                    •    Lyhytkestoiset tajunnanmenetyskohtaukset ja kaatumiset
                    •    Muistihäiriöt

Otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus (ent. Frontotemporaalinen dementia)
Otsalohkorappeutumasta johtuvalla muistisairairaudella tarkoitetaan aivojen otsalohkoja rappeuttavaa sairautta. Sairaus on kaikista muistisairauksista harvinaisin ja alkaa yleensä jo 45 ja 65 ikävuoden välillä. Noin puolella sairastuneista on lähisuvussaan tautitapauksia. Keskeisinä piirteinä otsalohkodementiassa on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset. Muistihäiriöt tulevat vasta myöhemmin päinvastoin kuin Alzheimerin taudissa. Tyypillisiä oireita ovat: 
                    •    Arvostelukyvyn heikkeneminen
                    •    Estojen häviäminen
                    •    Tunteiden latistuminen
                    •    Puhehäiriöt
                    •    Masennus
                    •    Aistiharhat 

Lähde: Erkinjuntti Timo, Alhainen Kari, Rinne Juha, Huovinen Maarit (toim.). Muistihäiriöt. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim ja Maarit Huovinen, 2006. (Ks. Myytävä materiaali >>)