VARSINAIS-SUOMEN DEMENTIAPROJEKTI 1994 - 1997
Tietotaidosta toimivaan dementiapalvelun verkostoon
Loppuraportti
TIIVISTELMÄ
Dementoituvien henkilöiden määrän jatkuvasti kasvaessa kunnat joutuvat arvioimaan
palvelujensa laatua ja riittävyyttä sekä etsimään uusia keinoja selvitäkseen muuttuvasta tilanteesta.
Varsinais-Suomen dementiaprojektin tavoitteet olivat hyvin käytännönläheisiä.
Kuntien palvelurakenteita ja resursseja haluttiin optimoida kehittämällä palveluja siten,
että niissä otetaan huomioon dementian aiheuttamat erityistarpeet.
Projektin toisena tavoitteena oli dementoituvien henkilöiden hoidon laadun parantaminen.
Projektissa päähuomio kohdistui nimenomaan kuntien dementiahoidon kokonaistilanteeseen.
Tarkastelun kohteena olivat kuntien sosiaali- ja terveystoimi, avo- ja laitoshoito,
kunta- ja yksityissektori sekä seurakuntien toiminta. Projekti toteutettiin tiiviissä
yhteistyössä kuntien ammattihenkilöstön kanssa ja siihen osallistui 20 kuntaa Varsinais-Suomesta.
Projektin 1. vaiheessa:
Selvitettiin kuntien dementiahoidon nykytilannetta ammattihenkilöstön tietoja,
taitoja ja asenteita mitanneella kyselyllä sekä hoidon piirissä olevien toimintakykykartoituksilla.
Omaisten tarpeita, kokemuksia ja elämänhallintaa sekä omaishoitajalain toteutumista
kunnissa selvitettiin kyselyjen ja haastattelun avulla.
Saadut tulokset hyödynnettiin projektin 2. ja 3. vaiheessa.
Projektin 2. vaiheessa:
Toteutettuun peruskoulutukseen osallistui 1500 ja jatkokoulutuksiin 600 projektikuntien
ammatti- tai luottamushenkilöä sekä omaisten tilaisuuksiin 200 henkilöä.
Projektikuntien yhteyshenkilöiltä pyydetyn palautteen mukaan koulutus koettiin kaikkein
hyödyllisimmäksi projektin osa-alueeksi.
Projektin 3. vaiheessa:
Paneuduttiin dementoituvien henkilöiden hoidon suunnitteluun ja toteutukseen avainryhmätyöskentelyn avulla. Jokainen projektikunta sai oman dementiapalvelujen kehittämissuunnitelmansa, jonka sisältämät toimenpide-ehdotukset oli mietitty juuri sen kunnan tarpeista ja lähtökohdista käsin.
Tiettyjä yhteisiä, monessa kunnassa tärkeiksi nousseita asioita oli havaittavissa:
-Ensinnäkin avohoidon kehittämiseksi dementoituvien oma päivähoito on tarpeen.
-Toiseksi avohoidon henkilöstön pienryhmätyöskentely ja jopa ryhmien erikoistuminen
dementoituvien hoitoon ovat tärkeitä laadun kannalta.
-Kolmanneksi omaishoidon tukeen liittyvän hoitopalkkion hakijoiden määrä tulee varmasti
huomattavasti kasvamaan lähivuosina ja tämä pitää ottaa kunnissa huomioon.
-Neljänneksi omaisten tiedolliseen ja henkiseen tukemiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
-Viidenneksi ympärivuorokautisen hoidon laadun takaamiseksi tarvitaan lisää dementiayksikköjä,
jotka palvelevat myös omaishoitajien jaksamista tarjoamalla laadukkaita lyhytaikaishoitopaikkoja.
Kaiken kaikkiaan dementoituvien henkilöiden hyvän ja laadukkaan hoidon sekä heidän omaishoitajiensa jaksamisen turvaamisessa oikea ajoitus on avainasemassa.
Tarpeelliset palvelut ja tuki olisi pystyttävä tarjoamaan juuri oikeaan aikaan, jotta dementoituvien toimintakykyä voidaan tukea parhaiten ja kotihoito voi jatkua mahdollisimman pitkään.
